Höpinää tötterössä



En ole nyt melkeinpä koko joululomalla mitään blogiin kirjoitellut, vaikka syytäkin olisi ollut. Sandra oli meillä viikon, joten ymmärrettävästi en koneella viitsinyt paljoa pyöriä... ;)
Mites loma menikään ellei sitten hevosentäytteisesti. Haddi on ollut ihan töntöntöö, tapaninpäivän laavureissulla herra kävi kuumana, ja ihmettelen että putosin vain kerran :--D Haddi vaihdettiin vetohevoseksi sen harrastaessa veturin ohittelua villissä pukkilaukassa, mutta kun edestä puuttui jarru niin arvatkaas kuka nakattiin ojanpohjalle? "HAAAAAADDIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII-" kuului ojasta kun rakas, aina niin rauhallinen, turvallinen ja tasainen issikkani katosi mutkan taakse jalustimet kylkiä hakaten... onneksi juoksi tallille eikä autoihinkaan törmäillyt. Tulin sitten nolona kärrykyydillä takaisin tallille, kun oma polle karkasi. :) Jes. Ja ei, me ei laukattu lainkaan. Hödövaatti lähti pikkuisista kätösistäni ravista ja käynnistä. Tasan yksi ravipätkä taisi mennä ilman pukkeja ja riepotusta?
Loppuloman Hödö on onneksi ottanut ihan lungisti. Tapanina vain myrskyä edeltänyt tuulisuus, ryhmämaasto (Haddi kuumenee kavereista, it's true), kahden päivän loma ja muutenkin yleinen pöllöilykausi teki tehtävänsä.
Eilen pidin Sandralle estetuntia ja Haddi oli ihan nätisti. Vähän se pörheili kun varsinkin käyntiin jyrähtävä traktori jänskätti, mutta pukeilla oli nollatoleranssi eikä riepotustakaan tullut, jee! Sandra hyppäsi ensimmäistä kertaa 65-70cm esteitä, ja hyppäsi myöskin ensimmäistä kertaa issikalla. Pakko nostaa hattua että sujui hienosti, Haddi pysyi ravilla ja passiakaan ei tullut oikeastaan lainkaan.

Pari kakkalaatuista kuvaa olkaatten hyvä. Ei ollut aikomusta eikä jaksamustakaan alkaa räpläämään kameraa sen enempiä, kun yritin siinä samalla jotakin ohjeistaakin. En todellakaan ole mikään hyvä ratsastaja, mutta sanotaanko että Haddin kanssa osaan ohjeistaa että miten toimia. Meillä kun on nimittäin vähän omia tapojamme toimia Hödöttimen kanssa, sen siitä saa kun taidoiltaan ruosteisen hevosen ostaa pikkuisen rookien ensiratsuksi.


  

Kävin myöskin ensimmäistä kerta Haukkamäen hevostilalla, Sandra kävi siellä harjoitusestekisoissa ja meikäläinen myöskin epäonnisella estetunnilla. Epäonnisella siksi, etten tullut ratsuni kanssa toimeen: en ollut ensimmäistä kertaa vähän jyrän suokkimamman selässä, enkä myöskään suustaan herkän. Silti miulla meni tämän Tara-mamman kanssa sukset ihan ristiin, ja tuntui että tein mitä tahansa ja olin miten hellä tahansa niin roikuin silti liikaa suussa. Loppuhuipennukseksi polvilumpioni muljahti paikaltaan -ei ollut ensimmäinen kerta, mutten saanut sitä vedettyä paikalleen ja tuntini päättyikin sitten siihen.
En kuitenkaan aio lannistua, tässähän tämä harrastuksen suola onkin kun haasteita löytyy aina joka tasolta lisää. :) Varaan uuden tunnin Taran selkään, otan vaikka tuhat tuntia kunnes opin tarpeeksi pehmeäkätiseksi. En uudenvuodenlupauksia harrasta, mutta aion tämän vuoden aikana oppia olemaan ottamatta liian kovasti suusta kiinni.

Suomineito jonka kanssa aion tulla vielä toimeen, lupaan!

Loppuun vielä randomeja kuvia uudeltavuodelta, joita en kehtaa DeviantArttiin asti pistää mutta pakko silti saada näyttää edes jossakin.

 




0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Ruusut, risut, kysymykset ja randomiudet otetaan kaikki vastaan kunhan asiallisina pysytään. :)